Yrtit ja Yrttiviljely Myötätuulessa

Olisiko yrttiviljelyllä ja yrttituotteilla potentiaalia nousta arvokkaaksi tulonlähteeksi Satakunnassa? Sivuten tätä kysymystä on Euran Kauttualla Pyhäjärvi-instituutissa koulutettu talven 2015-2016 aikana liki kolmekymmentä uutta yrttien viljelijää. Yrteille on alueella kysyntää mm. yritysoston myötä, kun erilaisia yrttituotteita jalostava Yrttipaja Oy aloitti toimintansa Kauttualla loppu vuonna 2015. Yrteillä on mukavasti kysyntää niin koti- kuin ulkomaidenkin markkinoilla. Monet vanhat perinteet ovat alkaneet tehdä paluuta myös ruokakulttuuriin, minkä lisäksi ruoan kotimaisuutta ja terveellisyyttä arvostetaan koko ajan enemmän niin ravintoloissa kuin kotikeittiöissäkin. Tie yrttien menestystarinalle näyttäisi siis olevan perustuksiltaan melko otollinen.

Merkittävimpiä ”yrttimaakuntia” Suomessa ovat Savon alueet ja Pirkanmaa. Lisäksi mm. Lapista on nousemassa uusia innovaatioita yrttituotteiden joukkoon. Satakunnassa on viljelty vuosikymmeniä erilaisia erikoiskasveja ja ammattitaito niiden kasvattamisessa on hyvin korkealla. Yrtit eivät kuitenkaan ole saaneet merkittävää jalansijaa satakuntalaisilla viljelyksillä muutamia tiloja lukuunottamatta. Satakunnalla olisi pitkän erikoiskasvien viljelyhistoriansa ja peltomaiden laadun takia hyvät asetelmat laajentaa osaamistaan ja viljelyä myös yrttien tuotantoon.

Moniin muihin erikoiskasveihin verrattuna yrttien viljely ei vaadi alkuopettelun ja -panostuksen jälkeen kovin suuria resursseja. Viljelyalat ovat pieniä tai vähintään kohtuullisen kokoisia, joten työmäärä ei kasva kohtuuttoman suureksi, vaikka yrttien viljely onkin hyvin käsityöpainotteista. Isoilla aloilla monet viljelytoimenpiteistä on toki mahdollista tehdä myös koneellisesti, mikäli se on kustannustehokkain vaihtoehto. Yrttien(kin) viljely vaatii tarkkaa ja monipuolista, usean vuoden päähän ulottuvaa suunnittelua ja laskentaa toiminnan kustannuksista ja tuotoista. Muutamat yrtit tuottavat satoa vasta usean vuoden jälkeen istutuksesta, esimerkiksi ruusujuuren juuria päästään hyödyntämään aikaisintaan kolmen kasvuvuoden jälkeen.

Yrttejä viljeltäessä kasvatetaan yleensä useampaa eri yrttiä, jolloin minimoidaan menetyksiä mahdollisten satovahinkojen sattuessa; mikäli esimerkiksi sääolot eivät ole suosiolliset yhdelle kasville, voivat ne olla toiselle otollisemmat tai toinen yrttilaji voi ne paremmin sietää. Yrttien alkukasvatus on melko samanlainen kaikilla yrteillä, joten monipuolinen tuotanto ei yleensä tuota lisäkustannuksia, mutta viljelijän on kuitenkin tiedettävä eri yrttien kasvuolovaatimukset, ravinnetarpeet, ym.

Yrttien markkinahinnat ovat moniin muihin viljelykasveihin verrattuna melko vakaita. Yrttien viljelyllä ei nykyisillä pinta-aloilla ole luvassa lottovoittoja, mutta mukavan lisätienestin sillä voi ansaita. Pyhäjärvi-instituutissa yrttiviljelyn asiantuntijana toimineen Pertti Kärkkäisen mukaan hehtaarilta nokkosta voi kuitenkin saada saman tuoton, kuin 20-25:ltä hehtaarilta ohraa, joten potentiaalia ns. rahakasveiksikin yrteillä on.

Yrttiviljelykurssin myötä on Satakuntaan tulossa muutamia yrttiviljelmiä jo tulevana kasvukautena. Pelloilta saattaakin siis olla bongattavissa mm. viljeltyä nokkosta, siankärsämöä ja jopa voikukkaa! Useilla vahvasti rikkakasvistatuksen omaavilla kasveilla on siis myös viljelyarvoa, vaikka niiden myyntihinnat eivät toki aivan yllä monien tutumpien yrttien kuten basilikan ja oreganon tasolle. Lukemattoman monet kasvit ovat hyödynnettävissä ihmisten ravintona, joten mieli kannattaa pitää avoinna uusien viljely- ja makuvaihtoehtojen varalta.

Lisätietoja yrttiviljelystä voi kysellä Pyhäjärvi-instituutista Johanna Pihalalta.